EU:n uusimman jätedirektiivin mukaan jäsenmaat velvoitetaan edistämään jätteen kierrätystä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätteenä syntyvästä paperi- metalli-, muovi- ja lasijätteestä tulisi kierrättää vähintään puolet. Kun jäte on syntynyt, kierrätys on sille usein paras käsittelyvaihtoehto. Näin materiaali voidaan valjastaa uudelleen käyttöön, joka on tehokkaampaa kuin sen polttaminen energiantuotannossa tai sijoittaminen kaatopaikalle.

Suomessa syntyy parhaillaan noin 200 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Tästä määrästä noin 60 prosenttia koostuu erilaisista pakkauksista. Pääosa materiaalina kierrätettävästä muovijätteestä tulee teollisuudesta ja kaupan alalta sekä pantillisten PET-muovipullojen keräyksestä. Lisäksi muovisten pakkausten osalta keräyskäytäntöön tapahtui merkittävä muutos vuoden 2016 keväällä. Tällöin kaikki muoviset kuluttajapakkaukset siirrettiin kuuluvaksi tuottajavastuun piiriin, jolloin tuottaja tai tähän rinnastettava taho vastaa käytettyjen muovipakkausten keräyksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Tehokas jätteiden kierrättäminen luo pohjan tulevaisuuden kiertotaloudelle. Kierrätyksen avulla parannetaan materiaalitehokkuutta ja säästetään arvokkaita luonnonvaroja. Kestävä kehitys ja aktiivinen kierrättäminen koskettavat eri aloja tulevaisuudessa entistäkin laajemmassa mittakaavassa. Kierrätysmenetelmien kehittäminen painottuu yhä haastavampiin ratkaisuihin.